Sähköautojen määrä lisääntyy, kumpi taipuu – liikkumistottumukset vai sähköverkko?

Blogi > Sähköautojen määrä lisääntyy, kumpi taipuu – liikkumistottumukset vai sähköverkko?

Olet perheesi kanssa automatkalla, perille on 900 kilometriä. Maltatteko pitää tunnin tauon 160 kilometrin välein, kun ajamiseen menee joka tapauksessa yli kymmenen tuntia? Illalla taloyhtiösi sähköverkko on koetuksella, kun sinä ja naapurisi lataatte yhtä aikaa kymmeniä tai jopa sata autoa.

Liikenne sähköistyy, sillä se on yksi keino liikenteen energiatehokkuuden lisäämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Suomessa on asetettu tavoitteeksi 250 000 sähköautoa 2030 mennessä. Se on noin 8,4 % rekisterissä olevien henkilöautojen määrästä.

Sitran selvitys on vielä kunnianhimoisempi: jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukainen päästövähennys olisi mahdollista, pitäisi Suomessa olla liikenteessä 700 000 sähköautoa ja 100 000 hybridiautoa 2030 mennessä. Se on yli neljäsosa kaikista henkilöautoista Suomessa.

Liikkumisen ketteryys on kuitenkin koetuksella, kun tuhansien sähköautojen lataaminen saattaa kyykyttää sähköverkon ja latausinfrastruktuuri pitäisi hioa bensa-asemien kaltaiseksi koko maan kattavaksi verkostoksi.

 

Pysyykö infran kehitys sähköautoinnostuksen peesissä vai haastavatko sähköautot ihmisten ajotottumukset?

Energiamurros ja liikenteen sähköistäminen vaativat teknologista työstöä ja kokonaishallintaa, jotta emme kohtaa arkeen vaikuttavia haasteita. Varsinkin, jos liikkumistottumuksemme ja tarpeemme eivät muutu: Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kuljemme päivittäin 172 miljoonaa kilometriä henkilöautoilla.

Suuressa mittakaavassa valtakunnan sähköenergian tuotannon kannalta sähköautoistumisen ei pitäisi tuottaa ongelmia. 250 000 sähköauton tarvitseman energian tuottamiseen menee kohdakkoin käynnistyvältä Olkiluodon kolmannelta laitokselta tunti ja 20 minuuttia ja Sitran tavoitteleman 700 000 sähköauton lataamiseen kolme tuntia ja 45 minuuttia. Vaihtoehtoisesti tuulivoimaloita tarvittaisiin 16 tai 46 kappaletta riippuen siitä, kumpaa tavoitetta tarkastellaan.

Sen sijaan infrastruktuuri ja latauspisteiden toimivuus koettelevat vielä toistaiseksi autolomalaisen hermoja. Teholatausasemalla yksittäisen sähköauton lataaminen kestää noin tunnin, ja jos autoja on latauksessa yhtä aikaa useampia, lataus joko hidastuu tai latauspisteeltä vaaditaan enemmän tehoa.

Pidemmällä matkalla on tunnin taukoja noin 160 kilometrin välein. Kauppakeskuksissa tunnin lataus vielä menettelee, mutta kesken matkanteon pikaiseen tankkaukseen tottuneilla on vaikeampi sopeutua matkanteon katkoihin.

Kotioloissa odottelun tuskaa ei pitäisi olla. Arvioiden mukaan 90 % sähköautojen lataamisesta suoritetaan kotona, 10 % työpaikoilla, kaupoissa ja muilla julkisilla latausasemilla.

Vai onko sittenkin? Mieti talvista iltapäivää kerrostaloyhtiön pihassa, kun asukkaiden 50 autoa palaavat työpäivän jälkeen pihaan, jokainen kytketään taloyhtiön verkkoon. Naks.

Kun suurin osa lataamisesta tapahtuu kotona, tarvitaan asuinkiinteistöjen lataamispisteiden teknistä kehittämistä kiireellä.

 

Pitääkö meidän ajatella sähköautoilun myötä myös asumistottumuksiamme ja arjen rytmiämme, jotta saamme auton ladattua kotipihassamme?

Sähköauton lataus voi viedä puolet tai teholaturien tapauksessa jopa kaiken normaalin pientalon sähköverkkoliitynnän kapasiteetista, jota perinteisesti rajoittaa 35 ampeerin sulake. Suuremmissa kiinteistöissä täysi teho saadaan lataukseen vain parille ensimmäiselle. Kun autojen määrä parkkipaikalla kasvaa, samalla pienenee kunkin auton saama latausteho. Näin viimeisillä kotiin tulijoilla on vaarana, että auto ei ole ehtinyt latautua ennen kuin olisi taas mentävä.

Lisäksi on selvää, että kun tehoa ei jää juurikaan muuhun kuin akun lataamiseen, täytyy – ainakin toistaiseksi – sähköauton lataus suorittaa eri aikaan kuin ruoanlaitto ja kylpeminen.

Ratkaisuna tähän on tehotarpeen jakamien yön tunneiksi, kun kuorma kiinteistön sähköverkossa on pienimmillään. Ladataan auto valmiiksi yön aikana niin, että se on aamulla liikkeelle lähdettäessä valmis. Apua saamme älykkäiden sähköverkkojen kehityksestä ja digitalisaatiosta.

Toinen vaihtoehto on, että sähköautojen näppärä käyttäminen ja omistaminen vaativat muutoksia kiinteistöjen sähköverkoilta, jos emme halua muuttaa merkittävästi asumistottumuksiamme.

Uusien kiinteistöjen kohdalla varautuminen sähköautoistumisen lisääntymiseen on yksinkertaista. Myös kaupunkien ja kuntien kiinteistöjen suunnittelussa tulisi ehdottomasti ottaa huomioon huomattavasti suuremmat sähkötehon tarpeet. Sen sijaan nykyisten asuntojen sähköliittymiä ja niiden rakennetta muutettaessa törmäämme rajoituksiin ja sähköautojen latausnopeudet eivät useinkaan ole sitä, mitä auton ostohetkellä luvataan.

Ilmastonmuutos tuottaa meille yhteiskuntana tarpeen muuttua. Teknologista kokonaishallintaa tarvitaan, keinot ovat monelta osin onneksi olemassa.

 

Pasi Haravuori

teollisuustoimialan myyntijohtaja

Sweco