Rakennukset ja kadut pitävät arkemme rattaat pyörimässä, mutta tarvitaan vähän muutakin, jotta elinympäristössä on oikeasti hyvä olla. Maankäytön suunnittelijana olen taajamiemme terveydestä ja hyvinvoinnista huolissani. Oli määritelmä mikä tahansa, valtaosa suomalaisista asuu jo kaupunkimaisilla alueilla: Tilastokeskuksen mukaan 86 prosenttia taajama-alueilla, Suomen ympäristökeskuksen mukaan 72 prosenttia kaupunkialueilla.
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen ovat ilmaston kannalta välttämättömiä, mutta ne eivät saa kutistaa taajamien vihreää köyhiksi nurmikoiksi. Kaupungin keskelle tarvitaan monimuotoista luontoa, joka edistää sekä ekosysteemin että ihmisen terveyttä. Kaupungin kevyen liikenteen verkoston tulee olla niin toimiva, että se saa meidät liikkeelle kävellen tai pyörällä. Kaupungin olisi suojattava tuiskulta ja sateelta, mutta myös pölyltä ja melulta. Sen on tarjottava luontaisia paikkoja kohdata muita ihmisiä.
Kaupungeissa asuvien terveyttä ja hyvinvointia haastavat jatkossa globaalien pandemioiden lisäksi ilmastonmuutos ja yksinäisyys. Meillä on kuitenkin kyky taklata näitä haasteita ympäristöä muovailemalla. Sinun, rakas kaupunki, pitäisi vain ensin tulla käymään terveystarkastuksessa. Elinympäristön diagnosointi olisi tehtävä kiireellisesti, jotta D-vitamiinitaso ei laske liian matalalle tai verisuonitukoksia ehdi syntyä.
Ehdotan kolmitasoista diagnoosia kaupunginosista. Mihin helposti korjattavissa olevaan pitäisi tarttua heti? Mitä taas olisi tehtävissä pidemmällä ajalla korjausliikkeillä? Mitkä muutostarpeet ovat niin isoja, että niistä voidaan vasta haaveilla? Näin löydetään taajamien hyvinvointia ja terveyttä nakertavat kipupisteet ja niitä edistävät hyödyntämättömät voimavarat.
Teen työkseni yleiskaavaa ja uskon, että nämä diagnoosit ratkaistaan juuri siellä. Siinä missä elämäntavat eivät muutu terveellisiksi vain sanomalla, että pitäisi syödä enemmän kasviksia, eivät arvotkaan siirry suunnitelmiin pelkillä palopuheilla. Jos haluamme ihmisten valitsevan auton sijaan pyörän tai kävelyn, on ne kaksi laitettava suunnitelmissa aidosti etusijalle.
Yleiskaavassa yhdyskuntarakennetta voidaan täydentää ja tiivistää tai hajottaa. Se on keskustaajamien työkalu, jolla varmistetaan kaupunkiluonnon, viheryhteyksien ja ekologisten käytävien säilyminen, kevyen liikenteen verkon kattavuus sekä palveluiden saavutettavuus. Yleiskaavan linjat konkretisoidaan asemakaavassa, josta edetään kiinteistötasolle, rakentamisen materiaalivalintoihin ja yksityiskohtiin asti.
Pieni liike yleiskaavassa voi ihmisen kokoisessa mittakaavassa tehdä taajamasta valtavasti terveellisemmän ihmisille ja ekosysteemille. Sellaisia ratkaisuja sovellan joka päivä työssäni.
Urban Health & Wellbeing on teema, jota Sweco nostaa tänä vuonna esiin kaikkialla Euroopassa. Julkaisemme aiheesta pitkin vuotta Urban Insight -raportteja, jotka avaavat keinoja tehdä elinympäristöistämme sellaisia, joissa voimme hyvin ja pysymme terveinä.
Sanukka Lehtiö, kaavoitusarkkitehti YKS-446 ja vanhempi asiantuntija, Sweco