Teollisuuden digitalisaatio etenee hitaammin kuin monissa tulevaisuudenennusteissa on arvioitu. Teollisuusliiton tuoreen suhdannekatsauksenmukaan digitalisaation vauhdin pitäisi kiihtyä "askelista pikajuoksuksi", jotta digitalisaatio korvaisi puolet Suomen teollisuuden työpaikoista seuraavien vuosikymmenten aikana.

Tilastokeskuksen sekä Teollisuusliiton omien arvioiden mukaan teollisuuden työntekijämäärä kääntyi viime vuonna kasvuun pitkän alamäen jälkeen, ja kasvun arvioidaan jatkuvan. Digitalisaation työpaikkoja tuhoava vaikutus on katsauksen mukaan arvioitu väärin: "Ennuste on pielessä".

Teollisuusliiton tutkijat arvioivat Suomen digiloikkaa suhdannekatsauksessa, joka perustuu 1 279 luottamusmiehen vastauksiin. Kyselyyn vastasi hieman alle 60 prosenttia kaikista luottamusmiehistä.

"Vaikka koneinvestoinnit ovat lisääntyneet, ihmistyö ei ole merkittävästi vähentynyt. Mitään hurjaa digiloikkaa ei Suomessa ole vielä otettu, vaan ammatit, työt ja tehtävät muuttuvat vähitellen. Ja tuottavuus paranee", katsauksessa todetaan.

Kilpailukyky paranee

Suhdannekatsauksessa toistuu tuttu viesti siitä, että yksikkötyökustannuksilla mitattu Suomen teollisuuden hintakilpailukyky on parantunut tärkeimpiin kilpailijamaihin Saksaan ja Ruotsiin verrattuna. Kilpailukyvyn paraneminen johtuu ensisijaisesti tilausten lisääntymisestä ja tuotantomäärien kasvusta, minkä vuoksi työtuntia kohti laskettu tuotanto on kasvanut. "Oma merkityksensä kilpailukyvylle on ollut myös palkkamaltilla", katsauksessa todetaan.

Kesäkuussa 2016 solmittu työmarkkinajärjestöjen välinen kilpailukykysopimus vaikuttaa sekin yksikkötyökustannuksiin, kun työn sivukuluja on siirretty yrityksiltä palkansaajille. Kiky-sopimuksen vaikutus näkyy katsauksen mukaan vuodesta 2017 eteenpäin.

Teollisuusliiton ensimmäisessä suhdannekatsauksessa käydään läpi suhdannetilannetta teknologiateollisuudessa eli metalli-, sähkölaite-, kulkuneuvo- ja kaivosteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa, puusepänteollisuudessa, metsäalalla ja tekstiiliteollisuudessa. Aiemmin vastaavia mutta suppeampia katsauksia on tehnyt mm. Metalliliitto, joka muuttui viime vuonna Teollisuusliitoksi fuusioiduttuaan teollisuusliitto TEAMin ja Puuliiton kanssa.

 

Teollisuusliiton kyselyyn vastanneet luottamushenkilöt pitivät työllisyysnäkymiä joko vakaina tai parantuneina. Katsauksen mukaan vain muutamalla työpaikalla on ryhdytty yt-neuvotteluihin kone- tai digi-investointien vuoksi.

Askeleita, ei juoksua

Samansuuntaisia tuloksia saatiin aiemmin tänä vuonna SAK:n luottamushenkilöpaneelista. Noin 60 prosenttia siihen vastanneista kertoi työpaikallaan otetun käyttöön uutta teknologiaa, mutta 70 prosenttia arvioi työllisyyden pysyvän samalla tasolla kuin ennen ja 12 prosenttia arvioi työllisyyden parantuneen.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri kertoo, ettei digitalisaatio tuhoa työpaikkoja mitenkään dramaattisesti. Viime vuoden työolobarometri kertoi, että noin joka seitsemännen teollisuustyöntekijän töitä oli siirretty ”jossain määrin” koneiden, automaattien ja tietokoneiden tehtäväksi kahden vuoden aikana. Vain yksi prosentti kertoi, että tehtäviä oli siirretty ”paljon”.

Työministeriön tämän vuoden barometrin ennakkotiedoista puolestaan selviää, että noin 30 prosenttia teollisuuden työntekijöistä käyttävät sähköisiä työtiloja ja uutta viestintäteknologiaa. Tämä osuus on kasvussa, mutta Teollisuusliiton katsauksen mukaan muutosvauhti ei ole päätä huimaava.

"Digiaskelia siis otetaan, mutta vielä ei ole riennetty juoksuun. Kyselyjen ja tutkimusten perusteella näyttää myös siltä, että vauhti kaikilla työpaikoilla ei suinkaan ole sama", Teollisuusliiton tutkijat kertovat.

Työvoimapula rajoittaa

Teollisuusliiton tutkimuspäällikön, dosentti Anu-Hanna Anttilan johdolla laaditun katsauksen perusteella teollisuuden suhdannekuva on pitkästä aikaa myönteinen, ainakin työllisyyslukujen perusteella.

Katsauksessa todetaan, että teollisuuden työllisyys väheni kymmenen vuoden takaisesta 330 000:sta 260 000:een vuonna 2016, mutta kääntyi pieneen kasvuun viime vuonna. Katsauksen mukaan "yritykset viestivät enenevistä vaikeuksista löytää mieleistään työvoimaa".

"Työvoimapula saattaakin rajoittaa teollisuuden kasvua lähivuosina, jos asialle ei tehdä mitään. Teollisuustyön kiinnostavuutta olisikin pystyttävä lisäämään", katsauksessa sanotaan.

Toinen tie tuotannon lisäämiseen olisi raportin mukaan tuottavuuden parantaminen, joka onnistuisi parhaiten investoimalla automaatioon, robotteihin ja muuhun uuteen teknologiaan sekä henkilöstön koulutukseen.

Kulkupelit myötätuulessa

Yksittäisiä toimialoja koskevat arviot ovat toinen toistaan myönteisempiä. Erityismaininnan saa autoteollisuus: Valmet Automotive Oy on ollut viime vuosina Suomen nopeimmin kasvanut teollisuusyritys. Yritys palkkaa tänä vuonna noin tuhat ihmistä, minkä jälkeen sillä on jo yli 5 000 työntekijää, Teollisuusliiton katsaus arvioi.

"Ennakoimme (moottoriajoneuvojen) tuotannon kasvavan tänä vuonna 20 prosenttia ja vuonna 2019 vielä 10 prosenttia. Vuonna 2018 henkilöstömäärä kasvaa 15 prosenttia ja ensi vuonna 5 prosenttia", katsaus arvioi Uudenkaupungin autotehtaan näkymiä.

Myös Turun telakka saa kehuja. Koko meriteollisuuden "tuotanto ja työllisyys ovat voimakkaassa kasvussa etupäässä Turun telakan toiminnan vahvistumisen ansiosta". Teollisuusliiton tutkijat ennustavat meriteollisuuteen tänä ja ensi vuonna kymmenen prosentin kasvua ja viiden prosentin parannusta työllisyyteen molempina vuosina.

Meriteollisuuden menestystä varjostaa Teollisuusliiton katsauksen mukaan alalle pesiytynyt harmaa talous. "Turun telakan menestys ei ole näkynyt alihankkijoiden toiminnan tervehtymisenä, vaan harmaa talous ja alipalkkaus ovat yhä vakavia ongelmia", katsauksessa todetaan.