Pohjois-Suomessa tulvii parhaillaan ja vesi saartaa katuja ja koteja. Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia haasteita on myös muualla Euroopassa. Swecon Urban Insight -raportissa tutkitaan, miten kaupunkien asukasluku, työpaikkojen määrä ja viheralueet voidaan kaksinkertaistaa ja samalla parantaa asuinympäristöjen ilmastokestävyyttä. Suomessa kehitetään aluetason mallinnusta sään ääri-ilmiöiden tarkasteluun.
Kaupungit ja valtiot tavoittelevat hiilineutraalisuutta seuraavan parin vuosikymmenen aikana, ja tämä tarkoittaa myös kaupunkirakenteiden tiivistämistä. Aihe on haastava, sillä yhä tiivistyvissä kaupungeissa olisi oltava myös väljyyttä. Vaikka tiiviin kaupunkirakenteen ja Covid-19-infektion leviämisen välisestä korrelaatiosta ei ole täyttä varmuutta, kaupunkien on silti pystyttävä varautumaan nykyisiin ja tuleviin pandemioihin yhtä tehokkaasti kuin helleaaltojen, rankkasateiden ja tulvien tapaisiin ääri-ilmiöihin.
Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. YK:n ennusteen mukaan määrä nousee vuoteen 2050 mennessä kahteen kolmasosaan. Nopea kaupungistuminen tuo mukanaan uusia haasteita – mutta myös mahdollisuuksia.
Swecon tuore Urban Insight -raportti tutkii, kuinka kaupunkeja voidaan kehittää kestävästi ilmastotoimet huomioiden. Meidän on mahdollista ratkaista mahdottomalta tuntuva yhtälö: kaksinkertaistaa niin asukkaiden, työpaikkojen kuin viheralueidenkin määrä. Julkiset tilat, kuten kaupunkipuistot, ovat myös Covid-19-pandemian aikana arvossaan.
”Oikein toteutettuna kaupunkirakenteen tiivistäminen voi parantaa ilmastokestävyyttä ja elinkelpoisuutta sekä tukea monipuolista ja hyvinvoivaa arkea kaupunkilaisille”, Swecon maisema-arkkitehti Sara Tärk sanoo. Tärkin erityisenä mielenkiinnon kohteena on kaupunkialueiden viherrakenteiden laadun ja määrän varmistaminen.
Tulevaisuuden asuinalueita suunnitellaan mallintamalla sään ääri-ilmiöitä
Raportin mukaan asukkaiden yksityisen tilan tarvetta ja alueella työssäkäyvien yleistä tilantarvetta voidaan pienentää 20 prosenttia helpottamalla yhteisten tilojen käyttöä, toteuttamalla joustavampia tilajärjestelyjä ja paremmalla teknologialla, tarjoamalla etätyömahdollisuuksia sekä yhteiskäyttöpalveluja. Joustavasti suunnitellut asuinalueet myös toipuvat ääri-ilmiöistä paljon nopeammin kuin perinteisesti suunnitellut sosiaaliset ympäristöt.
"Kaupunkialueiden kehittämisessä ilmastokestävämmiksi mallintaminen ja virtauslaskenta toimivat erinomaisina työkaluina. Mallintamalla voidaan hahmottaa esimerkiksi, miten vedenpinta nousee ja mahdollisesti tulvii, miten tuulisuuden lisääntyminen voi vaikuttaa alueen olosuhteisiin ja miten sateiden lisääntyminen vaikuttaa hulevesien määrään alueella. Lämpötilan muutoksia ja lämpösaarekkeita voidaan analysoida esimerkiksi korttelitasolla mallintamalla auringon kiertoa ja säteilyn määrää", kertoo kestävien aluehankkeiden projektipäällikkö Kari Nöjd Swecolta.
Pudasjärvelle toteutettu tulvamallinnus tukee kestävää asuinalueiden suunnittelua
Yksi ajankohtainen esimerkki on tulvat. Jokien varsille rakennetut kaupungit kärsivät kasvavasta sadannasta ja pohjoisessa myös suuremmista lumimassoista. Tulvia voidaan kuitenkin mallintaa ja sitä kautta selvittää, miten kaupunkialueita olisi kehitettävä pitkäjänteisesti kestäviksi, kuten Pudasjärvellä on tehty.
”Joen pinnan korkeus voi vaihdella kuivan kesän ja runsaslumista talvea seuraavaan kevään välillä yli kolme metriä”, kertoo Swecon vesihuollon asiantuntija Tuomo Ylimaunu. Oman lisänsä tuovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, kuten pitkät kuivat jaksot ja aikaistuva kevät. ”Jos jokeen syntyy jääpato samalla, kun lumi sulaa vauhdilla lämpötilan noustessa rajusti, tulvakorkeus voi nousta jopa kahdeksaan metriin.”
Kaikessa rantarakentamisessa on huomioitava huipputulvat. Maankäytön suurimpia haasteita on, ettei ihmismuisti riitä tulvien arviointiin. Siinä kohtaa mallinnus on tehokkain työkalu.
”Viranomaisena Suomen ympäristökeskus on laatinut vesistö- ja meritulvien tulvavaaravyöhykkeet merkittäville tulvariskialueille. Niitä hyödyntäen Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistojen kanssa olemme voineet helposti ja tarkasti analysoida rakentamiseen kelpaavat alueet sekä saada näkyviin kartalle muun muassa määritetyt alimmat rakentamiskorkeudet”, jatkaa Pudasjärven hankkeen mallinnusasiantuntija Markku Nikula Swecolta.
Urban Insight - näkemyksiä kestävään kaupunkikehitykseen
Neighbourhoods of Tomorrow: Designing for climate resilience in dense urban areas on järjestyksessä toinen Swecon vuoden 2020 Urban Insight -raporteista, joissa käsitellään ilmastotoimia. Raporttisarjassa Swecon asiantuntijat nostavat esiin dataa, tietoa ja tieteellistä tuktimusta, joita tarvitaan turvallisten ja kestävien tulevaisuuden kaupunkiympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa.