Suomen rakennuskannan täytyy sopeutua lämpenevään ilmastoon – kotien viilentämisen tarve kasvaa

Sweco

Blogi > Suomen rakennuskannan täytyy sopeutua lämpenevään ilmastoon – kotien viilentämisen tarve kasvaa

Moni varmasti nauttii parhaillaan aurinkoisesta kesäsäästä, mutta useissa kodeissa sisälämpötilat alkavat kivuta lähemmäs 30 astetta ja oleskelu on tukalaa. Ilmasto lämpenee ja pitkät hellejaksot lisääntyvät myös meillä Suomessa. Nykyinen rakennuskantamme on kuitenkin suunniteltu kestämään talvia ja kylmyyttä.

 

Suomen viime vuosien helletilastot osoittavat, että mittaushistoriamme neljä pitkäkestoisinta hellejaksoa sijoittuvat kaikki 2000-luvulle, vuosille 2003, 2010, 2014 ja 2018. Vuosi 2019 taas muistetaan Euroopan laajuisesti mittaushistorian lämpimimpänä.

Erityisesti lisääntyvien helteiden vaikutukset tuntuvat kaupungeissamme. Kaupungeissa muun muassa rakennusten ja liikenteen hukkalämpö sekä lämpöä sitovat rakennusmateriaalit, kuten asfaltti, betoni ja kivi vaikuttavat siihen, että niihin muodostuu niin kutsuttuja lämpösaarekkeita.

Kesäyönä kaupungissa voi olla jopa 5–10 astetta kuumempaa kuin sitä ympäröivällä maaseudulla. Meidän täytyykin nyt tehdä töitä valmistellaksemme ja sopeuttaaksemme kaupunkimme yhä lämpenevään ilmastoon.

Kotien suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava entistä enemmän huomioon myös voimistuvat helteet. Pitäisikö meidän tulevaisuudessa rakentaa kaikkiin uusiin rakennuksiin viilennysjärjestelmä?

Kotien viilentämisellä luodaan ikääntyvälle väestölle edellytykset terveelliseen ja turvalliseen asumiseen

Samalla kun ilmasto lämpenee, Euroopan väestö myös vanhenee. Yli 80-vuotiaiden osuuden väestöstä odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Kotona ja hoitolaitoksissa asuvat vanhukset – sekä lisäksi pitkäaikaissairaat ja pienet lapset – myös kärsivät helteistä eniten.

Kuumuus on vakava kansanterveydellinen ongelma: eurooppalaisia kuolee enemmän helleaaltojen seurauksena kuin muihin luonnovaaroihin yhteensä. Esimerkiksi vuonna 2003 yli 70 000 eurooppalaista kuoli yksistään kuumuuteen, kun vaikkapa tulvat aiheuttivat vuosien 2000–2018 aikana yhteensä noin 700 kuolemaa.

Meillä Suomessa vuoden 2018 helteiden arvioidaan aiheuttaneen 380 ennenaikaista kuolemaa. Koska Helsingin ennustetaan vuoteen 2050 mennessä muistuttavan ilmastoltaan tämän päivän Wieniä, on odotettavissa, että myös kuumuuden aiheuttamat ongelmat lisääntyvät. Meidän on siis tartuttava kotien, hoitokotien ja päiväkotien viilentämiseen jo nyt.

Kansanterveydellisten ongelmien lisäksi kuumuus voi tulevaisuudessa olla myös kansantaloudellisesti merkittävä asia. On tutkittu, että ihmisten työteho laskee keskimäärin kaksi prosenttia jokaista yli 25 asteen nousevaa lämpöastetta kohden. Tänä keväänä meistä moni teki töitä kotoa käsin, mikä varmasti herätteli kohtuullisten sisälämpötilojen tärkeyteen.

Nykyisillä teknologioilla viilennysjärjestelmät voidaan toteuttaa energia- ja kustannustehokkaasti

Keinoja on monia. Asuntojen lämpötilaa voidaan alentaa muun muassa asemoimalla rakennuksia niin, että ne varjostavat toisiaan. Lisäksi rakennuksiin voidaan asentaa passiivisia suojauskeinoja, kuten ulkoisia kaihtimia ja auringonsuojakalvoja. Pelkkä passiivinen auringolta suojautuminen ei kuitenkaan enää riitä, vaan viilennykseen tarvitaan myös talotekniikkaa.

Viilennysjärjestelmät voidaan nykyisillä teknologioilla toteuttaa energia- ja -kustannustehokkaasti. Kun kotien jäähdytykseen hyödynnetään samoja järjestelmiä kuin lämmitykseen, ei investointi viilennykseen ole valtava. Avainsana tässä on kiertotalous. Tilojen jäähdytyksessä syntyy lauhdelämpöä, joka voidaan kierrättää takaisin ja hyödyntää esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmitykseen. Ylimääräistä energiaa ei silloin tarvita. Lisäksi viilennysratkaisuilla pystytään kuivaamaan sisäilmaa, jolloin hieman korkeampikin sisälämpötila tuntuu huomattavasti mukavammalta.

Suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa on jo kaukokylmäverkot, joiden kautta pystymme tuottamaan jäähdytyksen energiatehokkaasti ja kierrättämään lämmön kaukolämpöverkkoon hyödynnettäväksi. Pientalot puolestaan ovat suurelta osin sähkölämmitteisiä, joten niihin saadaan helposti viilennys lämpöpumppujen avulla ja samalla pienennetään merkittävästi ostoenergiankulutusta talviajalla.

Nykyisessä rakennuskannassamme on vielä aika harvassa viilennysjärjestelmiä, mutta 2020-luvulla rakentaminen tulee tältä osin taatusti muuttumaan. Ihmisten vaatimustaso nousee, kun ilmastointiin totutaan esimerkiksi uusissa toimistorakennuksissa. Kuka enää tänä päivänä ostaisi vaikkapa uutta autoa ilman ilmastointia? Ennustan, että ihmisten vaatimustason noustessa ilmastointijärjestelmien toteuttamisesta tulee korjaustaakkaa myös vanhoihin rakennuksiin.

Kun nyt tartumme kotien viilentämiseen energiatehokkaasti ja ekologisesti, niin emme myöskään pahenna ilmaston lämpenemistä. Samalla varmistamme, että kaikilla väestöryhmillä on terveellistä ja turvallista elää kodeissaan.

 

NIINA LAASONEN, Energia-asiantuntija, Projektipäällikkö, Sweco