Vielä 2000-luvun alussa raitiovaunujen puolustaminen koettiin Suomessa vanhanaikaiseksi puuhasteluksi. Nyt kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa joko toteutetaan, suunnitellaan tai ainakin harkitaan uusia raitioteitä. Monelle se on joukkoliikenteen suosikki ja liki päästötön tapa liikkua paikasta toiseen.
Ratikkaa onkin helppo puoltaa osana kestävää kaupunkirakentamista.
Pääkaupunkiseudulla ratikkarenessanssi nytkähti toden teolla liikkeelle, kun Jokeri-bussilinja osoitti tarpeen suuremmalle joukkoliikennekapasiteetille. Vastaukseksi haasteeseen löydettiin Raide-Jokerin, nopean raitiotieyhteyden, rakentamisen aikaistaminen.
Modernit, nopeat pikaraitiotiet puhalsivat uutta uskottavuutta ratikoiden rooliin tiivistyvän maankäytön ja kaupungistuvan yhteiskunnan liikkumistarpeiden palvelemisessa. Pian pääkaupunkiseudulla käynnistyy myös Kruunusillat-hanke, ja Kalasataman ratikka-allianssia valmistellaan.
Ratikoiden renessanssi ei ole kuitenkaan vain pääkaupunkiseudun ilmiö. Tampereella ollaan jo pitkällä rakennustöissä. Vantaalla, Turussa ja Oulussa suunnitellaan oman raitiolinjan rakentamista, ja Lahtikin on selvittänyt duoraitiotien toteutusmahdollisuutta. Myös muualla Euroopassa on käynnissä useita ratikkahankkeita ja 2000-luvulla uusia raitioteitä on otettu käyttöön jo 108 kaupungissa!
Silti juuri suomalaiset ratikat kiinnostavat maailmalla. Meillä on tartuttu rohkeasti modernien raitioteiden kehittämiseen. Suurta mielenkiintoa herättävät erityisesti ratikkahankkeiden allianssitoteutukset. Avoin toimintatapa ja ratkaisujen hakeminen yhdessä tekevät vaikutuksen.
Suomi nähdään pikaraitioteiden edelläkävijänä – vaikka teemme niitä nyt ensi kertaa.
Ratikka ei ole koskaan pelkkä liikennehanke
Tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa toimiva joukkoliikenne on yhä tärkeämpi vetovoimatekijä ja ratkaisu tilanteeseen, jossa moottoriteiden varret täyttyvät tyhjistä toimitiloista. Kysyntä kasvaa ratojen ja joukkoliikennereittien läheisyydessä. Siksi Helsinginkin isoja sisääntuloväyliä halutaan muuttaa bulevardeiksi, joiden varsilla asutaan, tehdään töitä ja kuljetaan lähes päästöttömillä raitiovaunuilla.
Ratikka tukee myös kestävää maankäyttöä ja infraa, ja siksi ratikkahanke on aina muutakin kuin liikennehanke. Radanvarsirakentaminen on osa pitkäjänteistä ja kestävää kaupunkisuunnittelua kiskojen pysyessä paikoillaan vähintään 50 vuotta.
Ihmiset ja yritykset voivat nojata päätöksenteossa radan ja raitiotien varaan: ostaa asunnon tai valita toimitilan sijainnin.
Ilmastovastuu vaatii joukkoliikenteen ja liikkumisen kehittämistä
Liikkuminen ja liikenne on ollut murroksessa jo usean vuoden ajan monissa Euroopan kaupungeissa, kertoo myös Urban Insight -raporttimme.
Kaupunkien jatkuvasti tiivistyessä liikenteen solmukohdissa liikkuu luonnollisesti yhä enemmän ihmisiä. Joukkoliikenne onkin avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Liikennemäärät vähenevät, kun kaupunkibussi vaihtuu uuteen raitiovaunuun, jolla kulkee kerralla jopa 210 matkustajaa. Matkaketjussa julkisen liikenteen ohella voidaan hyödyntää yhä enemmän myös kaupunkipyöriä, kun kaupunkipyöräverkosto laajenee kaupungeissa ja Suomessa yhä useammalle paikkakunnalle. Raitiovaunu-kaupunkipyörä-ketju toimii jo erinomaisesti suuressa osassa pääkaupunkiseutua ja kiinnostus kestäviin matkaketjuihin Suomessa vain kasvaa.
Samalla laskevat liikenteen päästöt ja melu. Puhdas ja hiljainen ratikka parantaa kaupunkien ilmanlaatua ja auttaa meitä saavuttamaan tiukat päästötavoitteet.
On hienoa, että meillä on raidehankkeisiin osaamista, jolla varmistetaan laadukas lopputulos ja minimoidaan rakentamisen aikaiset haitat kaupunkiympäristössä. Kestävä kehitys ohjaa työtämme ja auttaa meitä suunnittelemaan yhä puhtaampaa ja toimivampaa liikkumista kaupungeissa.
Otetaan siis raitiotiet avosylin vastaan!
Mikko Suhonen, Liikennesuunnittelun asiantuntija, Sweco