Lukijalta. Hallituksen kesäkuussa julkistamassa lisätalousarviossa raide- ja raitiotiehankkeiden yhteisarvo on liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) mukaan yhteensä puoli miljardia euroa. Valtio osallistuu muun muassa Turun ja Tampereen raitioliikenteen kehittämiseen ja Tampereella lähijunaliikenteen kehittämiseen. Lisäksi heinäkuussa viidelle suomalaiselle raidehankkeelle myönnettiin EU:n CEF-rahoitusta yhteensä 58,3 miljoonaa euroa.
Panostus raide- ja raitiotiehankkeisiin on merkittävä investointi kestävämpään liikkumiseen. Noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu liikenteestä. Tehokkaimmin liikenteestä aiheutuvien päästöjen leikkaaminen tapahtuu juurikin panostamalla raiteisiin ja joukkoliikenteeseen.
Pelkät raiteet eivät kuitenkaan riitä. Hiilineutraalin ja kestävän liikkumistavan saavuttaminen vaatii kaupunkirakenteiden kokonaisvaltaista kehittämistä pitkäjänteisesti. Liikennejärjestelmien ja yhdyskuntarakenteen on tuettava myös ajattelu- ja toimintatapojen muutosta. Jokaisen meistä tulee omaksua muutoksia liikkumisessa, arjessa ja kaupungin käyttötavoissa.
Raideliikenteeseen nojaava liikkuminen on hyvin toteutettuna autoa näppärämpää ja nopeampaa. Raiteet luovat rungon kestävälle liikkumiselle tulevaisuudessa, mutta muutos lähtee meidän liikkujien valinnoista.
Yhteen liikennemuotoon keskittymisen sijaan on myös muistettava matkaketju, sillä liikkumisen vaivattomuus painaa monien vaakakupissa ilmastotavoitteita enemmän. Työ lähtee nykyisestä maankäytöstä, etenee kaavahankkeiksi ja lopulta infran toteuttamiseen.
Mikäli myös suunnitelmat tunnin junista eli nopeista junayhteyksistä pääkaupunkiseudun ja Turun sekä Tampereen välillä nytkähtävät eteenpäin, ei Suomessa ole vuosiin rakennettu yhtä isoa infraa. Raidehankkeiden onnistuminen varmistetaan sillä, että ympäröivä kaupunkirakenne on niihin valmis.
Juho Siipo, Infratoimialan johtaja, Sweco