Sammio
Blogi > Kasvua itseohjautuvuudesta – Mutta miten?

Kasvua itseohjautuvuudesta – Mutta miten?

Itseohjautuvuus on viime aikoina rikastuttanut johtamisesta käytävää keskustelua. Hierarkkiset päätöksentekoketjut nähdään nyt uusiutumisen esteenä, ja kurinalaisten budjettikierrosten koetaan rapauttavan riskinottokykyä. Vaikka tietoisuus digitalouden lainalaisuuksista on kiitettävästi lisääntynyt eri aloilla, on monelle organisaatiolle edelleen houkuttelevaa turvautua osaoptimointiin ja kontrolliin. Nopeat tulokset luovat turvaa johdolle ja työntekijöille

Digimurroksessa monella toimialalla halutaan nyt valjastaa itseohjautuvuus uusiutumisen voimavaraksi. Luottamus ja vapaus tehdä päätöksiä kuulostavat varmasti hyvältä. Samalla varmasti yhä useampi johtaja miettii, miten käytännössä soveltaa itseohjautuvuutta. Jo nyt on tavallista, että yksilöt ovat ylityöllistettyjä. Kiihtynyt kilpajuoksu näkyy myös siinä, että johtamiseen jää entistä vähemmän aikaa. On myös mahdollista, että kunnianhimoisista tavoitteista poiketen johdon pelot voivat jarruttaa itseohjautuvuuden vahvistumista.

Kokemus on osoittanut, että itseohjautuvissa organisaatioissa onnistuminen ei tapahdu itsestään. Ratkaiseva hetki koittaa viimeistään kehityskeskustelussa, kun itsenäisen päätöksenteon vaikuttavuutta tarkastellaan. Monelle saattaa myös tulla yllätyksenä, että muutos perinteiseen johdettavana olemiseen on merkittävä. Itseohjautuvassa organisaatiossa merkitystä on viime kädessä vastuun kantamisella ja tuloksentekokyvyllä. Itseohjatuvassa organisaatiossa korostuu tinkimätön työnteko ja yrittäjämäinen asenne. Vanha sanonta ”lupaa mitä voit toteuttaa, äläkä lupaa asioita, joihin et voi sitoutua” on erinomainen nyrkkisääntö itseohjautuvaan työntekoon.

Tien itseohjautuvuuteen ei tarvitse olla pitkä ja kivinen. Myös pienessä mittakaavassa on mahdollista oppia, mikä toimii ja mikä ei. Yhteisen vision ohjaamana ja ketterien kokeilujen kautta organisaatiot voivat yhdessä pohtia moderneja työtapoja ja työn organisointia ilman laajoja esimiesjoukkoja. Samalla uusia ja vanhoja toimintatapoja vertailemalla voidaan lisätä sen todennäköisyyttä, että laajamittaiset muutokset jäävät pysyviksi. Viime kädessä systemattinen suorituksen johtaminen auttaa osoittamaan, missä määrin itseohjautuvuutta voidaan soveltaa ja millä tavoin se lisää organisaation elinvoimaisuutta.

Viisi askelta kohti itseohjautuvaa organisaatiota

1. Valjasta visio ohjaamaan itseohjautuvuutta. Missä määrin itseohjautuvuudelle asettamamme ambitiotaso toteutuu yksilön arjessa?

2. Käynnistä ketterät kokeilut itseohjautuvuuden arvioimiseksi. Kuinka voimme kokeilla systemaattisesti itseohjautuvia toimintatapoja ja arvioida oppimaamme?

3. Tarinallista itseohjautuvuuden onnistumiset. Miten kerromme koko työyhteisölle ensimmäisistä onnistumisista ja itseohjautuvuuden juurtumisesta?

4. Tuo systematiikka itseohjautuvuuden seurantaan. Miten motivoimme yksilöitä kohti itseohjautuvuutta ja arvioimme heidän itsenäistä päätöksentekoaan?

5. Sovita itseohjautuvuus tehtäväkuvauksiin. Kuinka sovitamme itseohjautuvuuden varsinaisten päätehtävien yhteyteen ja onnistumme siinä päivittäin?

Lisätietoa: Futurice.com