Ilmastonmuutos tulee lisäämään sään ääri-ilmiöiden todennäköisyyttä. Huono uutinen: Nämä aiheuttavat sähköjärjestelmävahinkoja, jotka voivat vaikuttaa miljooniin ihmisiin. Hyvä uutinen: Näihin voidaan varautua kattavalla riskienhallinnalla ja teknisellä turvallisuudella.
Jos aamulla herätessäsi huomaat, ettei kaupungissa ole sähköä laajemmallakaan alueella, puoleen päivään mennessä olet pulassa. Vessa ei vedä, jääkaappi on lämmennyt, kiinteistöjen lämmitys ei toimi. Sähköä tarvitaan myös esimerkiksi auton tankkaamiseen ja sähköisten lukkojen toimintaan.
Haasteet ja vahinkojen suuruus, myös euroissa, ovat moninkertaiset yrityksissä, kauppakeskuksissa ja tuotantolaitoksissa. Jo tunnin sähkökatkon kohdalla puhutaan kymmenistä ja sadoista tuhansista euroista.
Sähköstä riippuvainen digitalisoitunut yhteiskunta on haavoittuvaisempi sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Vuodenvaihteen Aapeli-myrsky osoitti voimansa: sähköt katkesivat yli 100 000 kotitaloudelta Suomessa ja saman verran Ruotsissa.
Myrskytuulten odotetaan lisääntyvän, sademäärät todennäköisesti kasvavat, talviaikoina lumimäärät rasittavat sähköjohtoja ja päälle satanut vesi saa lumen pakkautumaan sähköjohdoille. Poikkeuksellinen lämpö vaikuttaa sähkönjakeluun, usein tuhoisammin kuin kylmyys.
Turvallisuudentunne koetuksella ilman sähköä digitalisoituneessa yhteiskunnassa
Nykyaikaisten sähkönjakelujärjestelmien on pystyttävä vastaamaan monimuotoisiin haasteisiin. Varautuminen sähköjärjestelmän katkoihin on väistämättä edessä.
Eniten ilmastonmuutos vaikuttaa arjen turvallisuuteen, muun muassa jakeluverkkoihin, tavaroiden liikkumiseen, ruokatuotantoon. Selkeimmin tämä näkyy jo nyt sähkönjakelun toimintavarmuudessa, kun lämpötilat vaihtelevat rajummin, talvet lauhtuvat ja sademäärät kasvavat.
Kun sähköä ei ole, arkielämästä tulee haastavaa ja turvattoman tuntuista. Vaikutukset ulottuvat kaikkialle: liikkumiseen, töihin, vapaa-aikaan, puhtaan veden saamiseen ja likaisen poiskulkeutumiseen ja puhdistamiseen, ruokaturvallisuuteen ja terveydenhuoltoon.
Miten siis olisi mahdollista vähentää alttiutta sähkökatkojen vaikutuksille ja parantaa Euroopan sähköjärjestelmien kestävyyttä ja toimintavarmuutta? Mikä on kykymme selvitä poikkeusoloista ja turvata huoltovarmuus?
Yksilötasolla sähkökatkon kestoon ei juuri voi vaikuttaa. Jakeluhäiriöihin voi toki valmistautua esimerkiksi varaamalla kotiin purkkiruokaa, vettä ja taskulampun.
Valtakunnallisella tasolla avainasemassa ovat kattava tekninen turvallisuus ja riskienhallinta, ja sähkönjakeluverkkojen toimivuuden parantaminen. Esimerkiksi maakaapelointi on vähentänyt sähkökatkoista kärsiviä asiakkaita tehokkaasti.
Teknisesti turvallinen yhteiskunta vaatii rakennetun ympäristön kokonaiskuvaa ja tulevan ennakoimista
Tekninen turvallisuus ei kuitenkaan liity pelkästään sähköverkkoihin ja voimalaitoksiin, vaan vaatii kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka kattaa ympäristön, kaupungit ja teollisuuden. Tekninen turvallisuus on huomioitava esimerkiksi liikenteenohjausjärjestelmien, sähkölukkojen, talotekniikan, lämmityksen, jäähdytyksen ja vesihuollon suunnittelussa. Miten nämä toimivat sähkökatkon aikana?
Meidän tulee pystyä huomioimaan muuttuvat ilmasto-olosuhteet ja ennakoida huoltovarmuutta jo suunnittelupöydällä. Kyse ei ole tulevaisuudessa tehtävistä ratkaisuista, vaan tästä hetkestä.
Suomalaisella yhteiskunnalla tulee olla kyky varautua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ja myös kyky toimia järkevästi. Teknisiä valmiuksia äärimmäisiltä sääilmiöiltä suojautumiselle on parannettava. Kansalaisten ja elinkeinon usko turvallisuuden perustaan on toimivan yhteiskunnan kulmakivi.
Tutustu myös Urban Insight -raporttiimme: Electricity – How long could we survive without it? Pohdimme siinä syvemmin kaupunkien sähköriippuvuutta sekä turvallista ja toimivaa yhteiskuntaa. Kokosimme samoihin kansiin näkemyksiämme sähkön jakelun turvaamiseksi.
