Olen kliinikkona ja tutkijana pyrkinyt löytämään lääkehoidon sudenkuoppia ja ratkaisuja niiden kiertämiseen. Lääkehoitoa arvioivan kliinisen farmasian tuominen Satakunnassa osaksi perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa on moniammatillisesti auttanut parantamaan potilasturvallisuutta ja edistämään rationaalista lääkehoitoa. 
 
Yksilö- ja järjestelmätason muutoksia tarvitaan, jotta lääkehoito saadaan kokonaisketjuna turvalliseksi ja palautetta antavaksi.  Lääkitysturvallisuuden kehittämistä tarvitaan potilaiden ja asiakkaiden turvallisen hoidon ja optimaalisen resurssien käytön tueksi. 
 
Lääkitysturvallisuuden kehittäminen kuuluu moniammatillisesti meille kaikille hoitoon osallistuville kotihoidon lähihoitajasta lääkkeen toimittavan avoapteekin farmaseuttiin, mutta se kuuluu yhtä hyvin myös potilaille läheisineen ja toiminnan raamit luoville sote-johtajille.

Lääkitysturvallisuuden varmistaminen on meidän kaikkien yhteinen asia. 

Lääkityksen turvallinen toteuttaminen luo perustan sille, että lääkkeistä voidaan saada niiltä odotettuja hyötyjä. 

Lääkehoidon turvallisuus on yksi rationaalisen lääkehoidon ulottuvuuksista. Lääkitysturvallisuus on keskeinen järkevän ja kustannusvaikuttavan lääkehoidon elementti niin potilaan, kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Pahimmillaan lääkitysturvallisuuteen liittyvien riskien toteutuminen haittaa hoidon vaikuttavuutta ja voi aiheuttaa inhimillistä kärsimystä tai haittaa sekä ylimääräisiä kustannuksia.   

Lääkitysturvallisuus osana potilasturvallisuutta on keskeinen palvelutuotannon laatujohtamisen ja laatujärjestelmien osa-alue. Lääkkeiden käyttäjien aktiivinen rooli ja mukaan ottaminen voi auttaa kehittämään lääkehoitoon liittyviä prosesseja ja niiden turvallisuutta. Kansalliset eri toimijat voivat tukea lääkitysturvallisuuteen liittyvää kehittämistä ja tutkimusta. Lääkitysturvallisuus on enemmän ja vähemmän meidän kaikkien asia. 

Lääkitysturvallisuus on oleellinen osa potilasturvallisuutta. Tutkimusten mukaan lääkehoitoon liittyvät vahingot ovat perusterveydenhuollossa toiseksi yleisin vahinkotyyppi diagnostisten ongelmien jälkeen, ja ne ovat hyvin yleisiä myös sairaalaympäristössä. Näitä vahinkoja nähdään säännöllisesti Potilasvakuutuskeskuksen vahinkoaineistossa, ja ne voivat aiheuttaa potilaille hengenvaarallisia seurauksia. Lääkevahingot ovat luonteeltaan sellaisia, että ne voitaisiin välttää turvallisuutta kehittämällä. Näiden asioiden vuoksi niiden ennaltaehkäisy on tärkeää.
 
Lääkitysturvallisuuden edistäminen on kaikkien terveydenhuollon toimijoiden vastuulla. Kansallisen ohjauksen ja hyvien käytäntöjen levittämisen lisäksi tarvitaan asiantuntevia johtajia terveydenhuollon yksiköihin mahdollistamaan turvallisen lääkehoidon toteutuminen. Lopulta lääkitysturvallisuudesta tehdään totta arjen puurtajien kautta. Jokainen hoitaja, lääkäri ja farmaseutti voi työssään edistää turvallista lääkehoitoa. Myöskään potilaan ja omaisten roolia ei voi unohtaa. Yhteistyö eri tahojen välillä on ainoa tie turvallisuuden varmistamiseen.

Lääkehoitoon liittyvät poikkeamat ovat yksi keskeisimmistä potilasturvallisuuden haasteista. WHO:n vuonna 2017 julkaiseman lääkitysturvallisuushaasteen  globaalina tavoitteena on lääkehoidosta johtuvien ennaltaehkäistävien haittatapahtumien vähentäminen 50 prosentilla vuoteen 2022 mennessä.  

Lääkitysturvallisuuden kehittäminen tulee olla kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillista laatu- ja potilasturvallisuustyötä. 

Lääkehoito on tärkeä aihe, sillä se koskettaa lähes jokaista suomalaista vauvasta vaariin. Se on terveydenhuollon osa, jolla voi saada paljon hyvää aikaiseksi, koska lääkkeet ovat tehokas hoitomuoto. Väärällä tavalla käytettynä ne voivat olla haitallisia.

Ei ole itsestään selvää, että lääkehoito toteutuu turvallisesti. On tärkeää, että sote-järjestelmässä pyritään siihen, että lääkehoito on tehokasta ja turvallista kaikille lääkehoitoa tarvitseville. Tässä työssä tarvitaan niin terveydenhuollon ammattilaisia, potilaita kuin päättäjiäkin.